Snow Trip

Moi! Kirjottelen nyt siita parin viikon takaisesta Snow Tripista. Naista kuvista tulee tosi hyvia muistoja mieleen, niin oli ihana valkkailla naita tanne. Se retki oli ihan mahtava!!!<3

 

Se oli siis mun ensimmainen Outdoor education retki. Me mentiin kolmeksi paivaksi tonne vuorille patikoimaan, harjoittelemaan lumityokalujen kayttoa ja laskettelemaan.

 

 

Ensimmainen paiva. Tavattiin meidan OED ryhma seitseman kieppeilla keskiviikko aamuna ja aloitettiin reilun kahden tunnin ajomatka vuorille. En voinut uskoa silmiani kun noi vuoret tuli kokoajan lahemmas ja lahemmas ja kun me ajettiin ylos niita vuoria: ne maisemat! En voinut muuta kuin vain ihalla niita. En ollut koskaan ennen ollut vuorilla, paitsi Tenerifan Teidella ja muutamalla muulla tulivuorella taalla uudessa Seelannissa. Olin nahnyt naita maisemia vain kuvissa ja oli uskomatonta nahda ne omin silmin! Naa kuvat ei oo mitaan siihen verrattuna, mita ne oli oikeasti luonnossa.

Ensimmaisen paivan ohjelmassa oli kiiveta ihan vuoren huipulle. Paikka missa kiivettiin oli oikeasti laskettelu keskus, joten siella sun taalla viuhahteli laskettelijoita. Aurinko paistoi ihanasti, alkumatkasta..

Toi kiipeaminen oli oikeasti yllattavan raskasta. Oon onnellinen, etta oon kayny lenkeilla, koska muuten toi olis ollu huomattavasti tukalampaa. Nautin kuitenkin siita kun saa pistaa kropan oikeasti tekemaan toita. Edettiin pienissa patkissa, joten aina valilla paasi hiukan hengahtamaan:)

Lounas tauko:D En ollut koskaan ennen ollu tuollaisessa teltassa. Se oli iso kangas, jonka reunoille kaikki istuivat ja tuuli jai mukavasti ulkopuolelle. Sisalla olosuhteet oli kuitenkin aika ahtaat, koska toi oli tarkoitettu pienemmalle porukalle kuin mita meita oli. Oli kiva syoda lounasta pitkan kiipeamisen jalkeen, mutta odotin myos innolla sita, etta paastaisiin taas liikkeelle.

Loppumatka vuorenhuipulle ei ollut niin raskas, kuin alkupatka. Yks ton kiipeamisen ihanimmista tunteista oli se, kun umpijaassa olleet varpaat alkoivat sulaa.

 

Ja vihdoinkin huipulla!! Kuten kuvasta nakyy, maisemia ei enaa tossa vaiheessa hirveasti nakynyt koska alkoi pyryttaa lunta ja valilla oli hyva kun naki pari metria edemmas.

 

 
Lopuksi laskeutuminen takaisin laskettelu keskukselle ja ajaminen lodgelle, missa yovyttiin. Alkuperaisen suunnitelman mukaan oltaisiin vieetetty tama paiva kaivamalla lumiluolia nukkumista varten ja nukuttu ensimmainen yo niissa. Lumi oli kuitenkin vaaran laista, joten ei pasty nukkumaan lumiluolassa. Aluksi kaikki olivat todella pettyneita uutisista, mutta kun paastiin lodgelle ja suihkuun, seka vaihtamaan kuivat vaatteet paalle ja pelailemaan porukalla, en ollut ainoa, joka oli ihan tyytyvainen tahan kohtaloon:D

Siina on suurin osa meidan OED ryhmasta. Ihan vasemman puoleisin poika on myos suomesta, seuraava on paikallinen, seuraavat: brasilia, ranska (ei oo vaihtari), paikallinen ja saksa:) (hahaa pesin ton poydan>:))

 

Ja siina paha missa mainitaan.. kea, ilmeisesti viemassa jotain roskaa omiin tarkoituksiinsa. Kirjoittelin noista keoista aiemmassa postauksessa.. Jos et oo lukenu sita nii se on "yks ja puol kuukautta taalla":ssa mutta talleen tiivistettyna, maailman rasittavin lintu.

Toinen paiva. Vaantaydyttiin ylos pedeista vahan seitseman jalkeen ja lihakset muistutteli kipeasti edellisen paivan kiipeamisesta. Tan paivan ohjelmassa oli harjoitella kayttamaan erilaisia lumityokaluja.  Tassa kuvassa on koko meidan OED ryhma talla retkella.:) Tankin paivan keli oli alkuunsa tosi kaunis, mutta illempana ei ollut enaa yhtaan nain kiva saa.

 

Ensimmaisena harjoiteltiin kayttamaan tuota kuvassa olevaa keppia, kun liu'utaan ja halutaan pysahtya. (kaansin sen sanan asken, ja kyseessa on siis jaahakku) Liu'uttiin alas rinnetta kaikissa mahdollisissa asennoissa ja harjoiteltiin pysahtymaan tuon avulla. Se oli vaikeampaa milta nayttaa, koska kun liukuu esim. selaltaan paa edella ja pitaa kaantya tiettyyn suuntaan, se ei oo ihan itsestaan selvyys:D

 

Seuraavaksi harjoiteltiin kayttamaan transceivereita. meidan piti pitaa koko reissun ajan sellainen meidan takin alla, koska jos sattuisi lumivyory ja joutuisimme sen alle, muut voisivat loytaa meidat. Sen avulla pystyy siis loytamaan muita transceivereita ja muut voivat loytaa sinut. Harjoiteltiin myos kayttamaan muutaman metrin pituisia etsimistikkuja esineiden loytamiseen.

Tauko laskettelu keskuksessa:)

Tauon jalkeen kiivettiin pienella ryhmalla taas vuorta ylos ja harjoiteltiin kayttamaan juttuja, mitka laitetaan normaalien kenkien paalle ja niissa on piikkeja ja ne estaa liukumisen. Englannin kielinen nimi on crampons, mutta ainakaan sanakirja.org ei tiennyt suomenkielista nimea niille.

 

Noi penkit tuli todella tutuiks talla reissulla koska ajamista oli tosiaan useampia tunteja.. Ei ollut kuitenkaan yhtaan tylsaa istua siella takapenkilla ja jutella muitten kanssa ja ihailla maisemia. Voisin katsella niita loputtomiin. Tarvottua lumessa kokopaivan olin niin onnellinen kun vain tuijotin ulos ikkunasta ja ajattelin sita etta saan olla taalla viela niin pitkaan, etta oon saanu tulla tanne uuteen seelantiin, etta kaikki on menny niin hyvin tahan mennessa.Siita voisi kiittaa monia ihmisia, mutta ensisijainen kiitos menee mun rakkaille vanhemmille, Kiitos tasta vuodesta!<3

Toinen ja viimeinen ilta. Oli haikeeta ajatella, etta seuraava paiva olisi viimeinen, mutta oli niin hauskaa, etta ei tullut murehdittua sita:D Pelattiin taas korttia ja rappakaljaa enkuks (hehhehe sen pelaaminen mun enkun taidoilla on viela toistaiseks aika haastavaa, mutta en ollu kuitenkaan vika!!:D)

 

Kolmas paiva vietettiin rinteessa. En ollu hiihtany varmaan yli kahteen ja puoleen vuoteen joten mun laskettelu taidot oli hieman, krohom, ruosteessa, mutta kylla ne muistu sitte muutaman mokan jalkeen:D Jos joku ihmettelee, etta miksi mulla on tossa kolme sauvaa, niin se ei oo siis mikaan erikoistekniikka vaan kaverin sauva.

 

Me saatiin myos laskettelu tunti.Oli tosi hyodyllista harjoitella parempaa laskettelu tekniikkaa! Sen lisaks sain eksta lautailu tunnin, mutta se oli harmiks ihan ekakertalaisille, joten en edenny juurikaan. En siis todellakaan oo mikaan hyva lautailija, Janika tietaa!;D paitsi oon vahan parempi nyt ku sillon puoltoista vuotta sitte;)

 

 

Tama oli yksi tan vaihtarivuoden alun kohokohdista! Oli ihana tutustua paremmin meidan OED ryhmaan ja pitaa paljon hauskaa naitten mahtavien ihmisten kanssa:) Retkella oli kokoajan hyva ja kannustava henki paalla, joten itsella oli viela kivempaa koska tiesi etta kaikilla muillakin oli hauskaa. En tule koskaan unohtamaan naita kolme paivaa! Thank you all, I had awesome time<3