April camp

Moikka! Olen juuri parin viikon lomalla koulusta ja saavuin muutama paiva sitten vaihtojarjestoni leirilta pohjoissaarelta, Hamiltonista. Ennen tata leiria olin viisi paivaa kaikkien etelasaartelaisten youthgrouppejen yhteisella paasiais leirilla. Molemmat leirit menivat todella hyvin!

Paasiaisleirilla oli reilu 4000 osaanottajaa ja nukuimme teltoissa leirinta-alueella. Ruoka oli hyvaa, kelit lampimat ja tutustuin uusiin ihmisiin seka nain tuttuja joidenka en tiennyt tulevan leirille. Siella oli myos paljon erilaisia aktiviteetteja ja kokeilin mm. jetboatingia, mika on todella suosittua Uudessa-Seelannissa. Menimme isoon moottoriveneeseen ja ajoimme jokea ylos ja alas kovaa vauhtia ja teimme tiukkoja kurveja. Leiri oli hauska, mutta oli silti kiva paasta sen jalkeen kotiin.. mutta vain pyrahtamaan, silla seuraavana aamuna olin jo matkalla pohjoissaarelle.

Tapasimme pohjoissaaren vaihtarit Hamiltonissa ja oli ihanaa nahda kaikki vanhat kaverit pitkasta aikaa! Tanavuonna uudet vaihtarit ovat joko Japanista tai Thaimaasta, joten meita Eurooppalaisia on vain 8 ja me toimimme tukareina uusille tytoille ja pojalle (raukkaparka, toivon, etta han ei tuntenut oloaan liian awkwardiksi). 

Joka paiva meilla oli NZIIU kokous, joissa kertailimme saantoja, annoimme vinkkeja uusille vaihtareille ja kerroimme kokemuksistamme ja elamasta vaihtarina ja paljon muuta. Meille oli jarjestetty myos paljon erilaisia aktiviteetteja:)

Vietimme nuo nelja paivaa talla maatilalla, mista avautuivat upeat maisemat. Kelitkin olivat todella hyvat, eivatka samanlaiset kuin talla hetkella taalla Christchurhissa. Eilen satoi kaatamalla rakeita ja tanaankin on vain paaasiassa satanut ja ollut kylma. Talvi tulee.

Ensimmaisena paivana paasimme ryhmani kanssa ratsastamaan. Tuo oli minulle toinen kerta kun olin ratsastamassa ja olisi hienoa ratsastaa useamminkin. Sain kokeilla ravaamista, mika oli vaikeampaa, kuin ensin kuvittelin. 

Illalla paistoimme vaahtokarkkeja nuotion aaressa ja lauleskelimme lauluja. Meidan piti laulaa kansallisuuslaulumme ja ohjaajamme tykkasivat suomen laulusta niin paljon etta paasin paahtamaan vaahtokarkkini ensimmaisena. Taman jalkeen meilla oli pikemminkin kymmenen vuotiaille suunnattu koysirata, mutta se oli silti hauskaa.

 

Seuraavana paivana ohjelmassa oli kajakointia ja oli hauskaa paasta taas melomaan. Sen jalkeen pelasimme vaikka minkalaisia erilaisia peleja ja vapaa-ajalla mm. saippuioimme tuon ylla olevan vesiliukumaen ja laskimme sita alas. 

Kolmantena paivana vuorossa olivat kiipeilu ja flying fox. Oli hauskaa paasta kayttamaan OEDissa opittuja taitoja taas uudestaan!:)

Flying fox on, kuten ylla olevassa kuvassa nakyy, pieni koysirata. Hyppasimme korokkeelta ja kiidimme toiselle puolelle lampea. Kuvassa molemmat kaverini olivat juuri jumittuneet keskelle lampea ja heidat piti kayda hinaamassa rantaan:D

Leiriruoka on lahes aina herkullista ja tuolla se oli Ruokaa isolla arralla! Tuntui silta etta me soimme kokoajan ja ihmettelen vain miten kaikki ohjaajat eivat olleet aivan valtavia, silla sen lisaksi etta ruokaa oli paljon ja usein, se oli todella hyvaa!!!

Viimeiseja iltana meilla oli "konsertti" ja lahes jokainen esitti vahintaan yhden esityksen. Saestin kahden kaverini laulua ja teimme viela toisenkin esityksen isommalla porukalla. Ohjaajatkin esittivat muutaman sketsin, mitka olivat todella hyvia!

Tajusin myos etta taalla viljellaan todella paljon vitseja kuten "Why did a monkey fall off the tree? -It was dead!". Tuon tapaisia vitseja kerrotaan melkein jokaisessa tapahtumassa odotellesa eistyksien vaihtumista:D

Noin puolet vaihtareista, jotka olivat leirilla:)

Viimeisena paivana ohjelmassa oli jousiammuntaa. Olin kokeillut sita vain kerran aikaisemmin kotitekoisilla pyssyilla.

Lounaan jalkeen meilla oli meilla oli viela pieni kokous ja sen jalkeen hyppasimme niin nopeasti erisuuntiin lahteviin busseihin, etta en ehtinyt edes sanoa heippoja kaikille. On kummallista ajatella, etta en tule nakemaan Eurooppalaisia kavereitani (paitsi Paulaa, joka asuu myos Christchurchissa) enaa taalla Uudessa Seelannissa, jos koskaan. Olemme kokeneet niin paljon yhdessa, kasvaneet ja oppineet uusia asioita ja nyt se on periaatteessa ohi. 

Toivon todella, etta paasisin moikkaamaan heita Saksaan ja Hollantiin!:)

I love u guys<3 xx

Saavuimme takaisin Christchurchiin ja dad ja uusi  japanilainen host siskoni, Chiko, olivat minua vastassa lentokentalla. Han on yksi sopoimmista ihmisista, jonka olen ikina tavannut. Hanen englantinsa ei ole viela kovin korkealla tasolla enka tieda, kuinka paljon han ymmartaa puheestani, mutta kylla hanen kanssaan voi ihan keskustella kunhan vain puhuu hitaasti:) Han on todella kiva ja meilla on paljon yhteisia kiinnostuksen kohteita. Nama kolme viimeista kuukauttani taalla tulevat olemaan hienoja hanen kanssaan!:)