Akarin lahto

Moi! Taas on pari kiireista viikkoa takana. Tanaan kavin keilaamassa kavereiden kanssa ja viikon alussa aloitimme OEDissa uuden teeman, patikoinnin. (Viimeviikolla oli kayaking trip, mista kirjoitan seuraavassa postauksessa). Harhailimme metsassa karttojen kanssa yrittaen loytaa erilaisia pistaita ja loppuen lopuksi ryhmani voitti taman kilpailun:)

 Akari lahti takaisin japaniin kaksi viikkoa sitten sitten, ja seuraavana paivana siita sainkin jo uuden host siskon, Annan. Han vaihtoi alkuperaisesta perheestaansa meille vaihtovuotensa kolmeksi viimeikseksi viikoksi. Hanen lahdettyaan saan taas uuden host siskon. Anna on japanista ja tulen hanen kanssaan todella hyvin toimeen:) Monesti japanilaisten vaihtareiden englantia on hieman hankala ymmartaa, mutta sita ongelmaa ei ole hanen kanssaan. Harmi vain, etta hanen pitaa palata Japaniin jo puolen toista viikon paasta. 

Mutta.. mitas onkaan tapahtunut nyt naiden parin viikon aikana..

Te Matatini oli suuri kapahaka festivaali. Kavin siella kahtena paivana ja se oli aivan mahtava! Siella oli paljon hienoja kapahaka esityksia, paljon erilaisia yritysten ja yliopistojen kojuja joista sai ilmaisia karkkeja, tikkareita, magneetteja, pinsseja, aurinkolaseja, hedelmia, kynia, hammasharjoja, pastilleja, jumppapusseja, juomapulloja... Paasimme myos tekemaan erilaisia hauskoja aktiviteetteja, ottamaan photobooth kuvia ja maistamaan muutamia uusia ruokia. Kokeilin mm. savustettua ankeriasta, mita syodaan aika paljon taalla uudessa-seelannissa.
Ylla olevassa kuvassa oli aika kehno keli, mutta suurimmasta osasta aikaa aurinko paistoi ja oli kuuma:)

a part of team cashmere

Perjantai iltana pidimme tyttojen iltaa muutamien kavereiden kanssa ja seuraavana aamuna yhden koulun pihalle oli jarjestetty international student welcome party. Siihen osallistui monta koulua ympari christuchurchia. Jokainen koulu muodosti vahintaan yhden joukkueen ja meidan piti suorittaa erilaisia tehtavia, joista sitten sai pisteita. Ryhmani ei voittanut, mutta meilla oli silti hauskaa:) Tuon kilpailun jalkeen soimme BBQ lounaan ja taman jalkeen lahdin kavereiden kanssa keskustaan pyorimaan.

Seuraavana paivana tasta menimme host familyni kanssa paivareissulle Akaroaan, todella kauniiseen merenranta kaupunkiin parin tunnin ajomatkan paassa christvhurchista. Keli ei ollut paras, mutta kiertelimme pienissa putiikeissa ja soimme Akaroan kuuluisia fish n chipseja. (ne ovat kuulemma parempia kuin normaali fish n chips, mutta oikeastaan en huomannut sen suurempaa eroa.)

Akarin valmistuminen japanilaisesta englanti koulustaan oli seuraavana keskiviikkona ja vietimme koko illan siella. Ohjelmassa oli paljon puheita, muutama laulu ja maori "tanssi", seka tietenkin kunnon tarjoilut. 

Akari you looked so beautiful!:)

Yhtena akarin viimeisita illoista talla Uudessa-Seelannissa kavimme ravintolassa syomassa hanen lahtonsa kunniaksi. Taman jalkeen ajoimme yhden kukkuloista -jotka reunustavat toista puolta christcuhrchista- huipulle ihailemaan oista kaupunkia.

Akarin viimeisena kokonaisena paivana menimme colour runniin kavereiden kanssa, mika oli aivan mahtava! Sita mainostettiin maailman hauskimpana 5km ihan syysta:)

Maalasimme paitamme ja lahdimme juoksemaan. Matkan varrella oli 5 pistetta joissa miedan paalle ruiskutettiin varipulveria tai,-vetta. Paallystyimme kuitenkin varilla vasta juoksun jalkeen, kun kaikki osallistujat keraantyivat kokoon ja heittivat pulveria ilmaan. 

Kavellessamme takaisin koteihimme jotkut, jotka eivat tienneet tapahtumasta olivat aivan hammentyneena ja kysyivat ajaessaan ohitse, etta mista ihmeesta olimme tulossa. Voisin todellakin kylla menna uudestaan!

Tuo vari oli todella hankalaa saada pois,  ja loydan vielakin valilla maalia hiuksistani, vaikka colour runista on jo 2 viikkoa.

Akarin lahto koitti ja jouduimme sanomaan hyvastit. Han olisi tosiaan halunnut jaada tanne ja lahes tyonsimme hanet turvatarkastus jonoon. Jotkin muista samaan aikaan takaisin japaaniin palaavista vaihtareista olivat aivan innoissaan paasystaan kotiin, mutta Akari ei. Akarin kadottus porttien toiselle puolelle olo tuntui tyhjalle, enka tiennyt oikein mita ajatella. Olin varautunut jo olemaan ainoa lapsi reilu kaksi viikkoa, mutta iloiseksi yllatykseksi sainkin uuden host-siskon heti seuraavana paivana:)

Aika rientaa..

Moikka!

Tama viikko on hujahtanut niin nopeasti etta tuntuu silta etta kirjoittelin tata blogia viimeksi toissapaivana. Kelit on taalla edelleen ihanan lampimat, vaikka syksy alkaa lahestya ja paivat lyhentya. Akari lahtee takaisin Japaniin reilu viikon paasta, mika on todella outoa ajatella. Akari on ollut taman koko ajan osa vaihtoani ja en osaa oikein kuvitella etta han on pian kaukana poissa. Hanta tulee ikava. Saan kuitenkin uuden japanilasen host siskon huhtikuun alussa ja odotan innolla hanen tapaamista:)

Koulu on mennyt todella hyvin ja tykkaan ainestani. En ole tuntenut varmaan koskaan tallaista samanlaista kouluun menemisen "riemua" kuin taalla:D. Joka aamu on kiva herata kouluun, silla tietaa, etta taas on alkamassa uusi hieno paiva kavereiden kanssa.

Koksan luokan kanssa kaytiin CPIT-yliopistolla tekemassa muutaman tunnin barista-course. Siella opimme, miten tehda kahveja ja kaakaoita kahvila tyyliin, mika oli todella hauskaa! Itsella on viela vahan opettelemista tuon kanssa, mutta harjoitus tekee mestarin.. saimme myos juoda kaikki kahvimme mitka teimme ja en enaa ikina juo niin paljon kahvia kerralla.

Viikonloppuna kavimme Japan day-marketilla ja mina ja akari vedimme yukatamme paallemme:) Tuo marketti oli taynna japanilaisia ja monet olivat pukeutuneet myos yukataan tai kimonoon. Sain kehuja outlookistani ja joku nainen jopa otti kuvan minusta. Kokeilin paljon erilaisia japanilaisia ruokia ja lemppareitani oli riisiburgerit ja dumplinit ( jatietenkin nuudelit ja sushi). Tuolla oli myos paljon kojuja joissa pystyi opetella tekemaan erilaisia japanilaisia juttuja mm. kirjoittaa nimi japanilaisittain tai pyoritella kukka sushia:) Haluan menna japaniin jossain vaiheessa tulevaisuudessa!

Uusi asia, mita olen kokeillut tallaviikolla on uppopaistettu banaani.. En tiennyt etta sellaisiakin saa. Maku oli itseasiassa ihan okei, mutta tykkaan silti enemman ihan normaaleista kokkaamattomista banaaneista.

 Ja yksi vihje koulussa kavijoille: alkaa ikina unohtako lukkaria kotiin, jos ette muista sita ulkoa, silla koulun ympari ravaaminen ja oman luokan etsiminen ei ole kovin hyodyllista ajankayttoa. Meidan koulu taalla on niin iso, etta siihen oikeasti menee aikaa ja varsinkin silloin, kun ei ole edes mitaan hajua, mihin suuntaan pitaisi kavella. :D

fresh after kayaking:D

OutDoorEducation luokan kanssa olemme kayneet taman kuluneen reilu viikon aikana kaksi kertaa kajakoimassa. Viimeviikolla menimme rannalle, jossa oli todella korkea aallokko (ei suomessa vaan ole sellaisia) ja siinahan oli sitten mukava yrittaa kajakoida eteenpain puhumattakaan oikein pain pysymisesta. Roikuin useamman kerran veden pinnan alapuolella odotellen, jos joku sattuisi tulla pelastamaan. Jos apua ei kuulu on pakko vain pyristella irti kanootista ja raahata vedella tayttynyt kajaakki rantaan, tyhjentaa se ja lahtea melomaan uudestaan.

Toisella kerralla menimme kanotoimaan jokeen, ja talla kertaa en vierahtanyt vedenpinnan alapuolelle silloin, kun ei ollut tarkoitus:D Muutaman viikon paasta meilla on kolmen paivan kajaakkileiri, mika tulee olemaan aivan mahtava!

Athletics day- Suomen pitaisi ottaa tasta mallia!! Jokainen koulun oppilas kuulu yhteen kuudesta housesta ja jokaisella on oma varinsa. Olen itse cooper-sininen. Athletics paivana pukeudutaan oman talonsa vareihin ja kilpaillaan leikkimielisesti toisia taloja vastaan. Lajeja siella oli pituus-, ja korkeus hyppy, kuulan ja kiekon heitto seka erilaisia juoksuja. Itse juoksin 3000m, 1500m, 800m ja 400m ja olin tyytyvainen miten ne menivat. (tuo 3000m oli seuraavalla viikolla, enka tietenkaan tiennyt, mina paivana se oli. En ollut siis mitenkaan valmistautunut juoksemaan kun pari paivaa sitten saavuin mekkoineni paivineni kouluun.. en ole ennen urheillut mekossa:D) Tuo paiva oli yksi lamppari koulupaivistani tahan mennessa!!:) 

Harrastuksiani tallahetkella ovat salilla/ryhmaliikunnoissa kaynti ja netball. Olen alkanut paasta karryille netballissa. Meilla on peli aina joka keskiviikko ja ensijaksossa alkaa varsinainen netball kausi. En ymmarra sita, etta miksi kesalla, kun on ihanan lammin keli ulkona, pelataan sisalla ja kun on talvi ja kylma ollaan ulkona... ja sama on monen muunkin lajin kanssa.
Monet ihmiset aina naureskelevat sille, kun he ovat kysyneet koululiikunnasta suomessa ja olen maininnut jaakiekon. Heidan on vaikeaa uskoa, etta lahes jokainen suomalainen osaa pelata/on pelannut latkaa:D

Tanaan olin myos kapahaka-festivaaleilla (maori (uudenseelannin alkuperais asukkaat) kulttuuri festivaali) mutta kirjoittelen siita myohemmin, nyt lahden nukkumaan. Hyvaa yota!:)
PS. Paljon onnea OKKO!!!!!