keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Kaksi kuukautta jaljella!

Moi!
Olen ollut taalla jo yksitoista kuukautta. Aika ei tunnu niin pitkalta ja on pelottavaa ajatella etta kohta olen jo matkalla suomeen. Luulen, etta kulttuurishokki palatessani samoihin suomeen tulee olemaan suurempi kuin tullessani tanne. Olin toki yllattynyt joistain asioista, mitka olivat erilailla taalla kuin suomessa, mutta en saanut varsinaista kulttuurishokkia. Olin odottanut taman vuoden olevan paljon vaikeampi, mita tama on ollutkaan. Orientaatio leireilla meita varoitettiin koti-ikavasta, kavereiden saamisen vaikeudesta ja lahes masenuksesta jne. mutta itsella ei ole ollut ongelmia noiden suhteen. Olen niin iloinen siita, etta kaikki on mennyt hyvin.


 Suomeen tulo ei houkuttele, silla tiedan, etta suomessa on taas niin paljon kiireita ja stressattavaa, pitaa panostaa kouluun ja paattaa jatkosuunnitelmista.. Asioita, mitka on taas kiva saaada takaisin arkeen ovat perhe, kaverit, pianon soitto, suomalainen ruoka: varsinkin ruisleipa, seka tietynlainen vapaus, etta voi tehda enemman, mita haluan.. Vuosi taalla on kuitenkin luultavasti ihan sopiva aika, silla alan  pikkuhiljaa hyvaksya sen ajatuksen, etta kotimaahan pitaa palata ja tama vuosi loppuu. Mietin jo jokapaiva suomea ja sinne palaamista. Tulee olemaan niin outoa taas menna keskustaan ja kaikki on suomeksi ja kaikki puhuvat suomea.. mutta jotenkin en odota sita yhtaan innolla. 


Mutta mitas taalla onkaan tapahtunut.. viikko sitten maanantaina oli public holiday, silla oli ANZAC day, mika on kuolleiden sotilaiden muistoksi pidetty paiva. Nuo ristit oli pystytettu koulumme pihalle ja meilla oli pieni seremonia sotilaiden kunniaksi.


Kavin myos host siskoni ja kahden muun vaihtarin kanssa yhtena lauantaina christchurhin reunoilla: kavelimme rannalta toiselle korkean kukkulan yli, mihin meni ehka noin kaksi ja puoli tuntia. Se oli hauskaa ja maisemat tietenkin upeat!:)



(Annika K, the photo on right doesn't basically have a background :D)

Meille sattui todella lammin paiva:)





kavelimme tuolla kallionseinaman huipulla

Naita paikkoja taalla tulee ikava..



..ja kirkasta, sinista merta ja sen valtavia aaltoja


Chiko, uusi host siskoni:) Teemme sita sun tata yhdessa ja hanen englantinsakin kay kokoajan paremmaksi ja paremmaksi.


Tallaisia taloja ei suomesta loytyisi. Taalla talot ovat halvempia rakentaa kuin suomessa, silla niissa ei ole kunnon lammitys ja kylmaneristysjarjestelma. Kylppareissa ei ole normaalisti myoskaan lukkoja ja lavuaareissa on lahes aina kaksi hanaa: kylma ja kuuma. Alkuvuodesta olin aivan hammentynyt etta miten meidan sitten oli tarkoitus saada lamminta vetta, sellaista mika ei polttaisi eika jaadyttaisi, mutta lopulta tajusin, etta sellaista ei saisi eika tulisi.
En ole nahnyt myoskaan parkettia lattioilla kovin montaa kertaa, silla yleisimmin lattiana on lattiamatto. 



Leivoimme munkkeja vapun kunniaksi (vaikka sita ei taalla vieteta)


Koksan luokan kanssa meilla oli aiheena tarjoilu ja luokassa harjoittelun lopuksi menimme oikeaan ravintolaan,kutsuimme kaverimme ja perheemme syomaan ja paasimme tarjoilemaan heille oikeiden kokkien valmistamaa ruokaa. Oli todella hauskaa ja hieno kokemus! Olisi kiva tyoskennella ravintolassa jossain vaiheessa:)

Yritan kirjoittaa taas pian uudelleen!

2 kommenttia:

  1. Ihania kuvia!! <3 Mitä kirjoja noi on tossa alussa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos:) ne oli valokuvaus tuntia varten joten printtasin vaan pari kuvaa ja teippasin ne siihen sivun paalle. Tossa taaimmaisessa kirjassa on me tekemassa karrynpyoria pari vuotta sitten:D

      Poista